13.5.2008

Upposin hänen silmiinsä kuin veitsi voihin

Edellinen oli muuten sadas.

Upposin hänen silmiinsä kuin veitsi voihin


Hän oli rasvapallero
kerälle kääritty sipuli
jonka
Punaiset silmät kehräsivät
hiljaisen, demonista tulta

Miksi siis
Hiekkalaatikolla
Hän löi minua lapiolla
myöhemmin
ei edes huomannut

Sama runo kaksi vuotta myöhemmin. Suhde kehittyi eteenpäin.

Olet kuin teelehti sopassani

Keilapallo täydessä vesimaljassa
Uppotukki vesiputouksessa
Olemme salaseura
uppoan silmiisi kuin veitsi voihin
Olet rasvapalleroni
keltainen maksaläiskä!


Ei kommentteja: