14.12.2011

Pitkä kesä

Olisimme voineet elää
tuhansien vuosien sijaan
miljoonia vuosia
syöden lihaa, juoden olutta
uiden, metsästäen
ilman digikameroita
kahvia
Mustanaamiota
valinnan vaikeutta joutilaisuudessa
heimo on aina liikkeessä
aiheuttamatta taantumaa
huonot vuodet ovat luonnonlaki
ei riistaa,
tukala kuumuus,
pitäisi tehdä sadetanssi
antaa vanhusten kuolla
soutaa kanootilla alajuoksulle etsimään rehevämpiä metsästysmaita
sillä kenelläkään ei ollut legitimiteettiä maahan.
kanta pysyi aisoissa 
elämä oli niin lyhyttä että jaksoimme vielä syntyä uudelleen

25.11.2011

Turun vesinokkaeläin

voitin raaputusarvalla 2 euroo
 Vittujee!
ostan keissin kaljaa!
ostan jaloviinaa!

Ihmisyyden kiero puu

Valehtelit aina

Puhuit vain  minusta

 olisin ostanut sinulle lahjaksi sukkapuikot
mutta mitä antaa sille jolla on jo eläimiä?
kai uskon silti
jos lopettaa itselleen valehtelun
niin mitä on jäljellä

21.11.2011

Vaikeuksista on vaiettava

Et kuuntele ääntäni

Tahtoisin kertoa
näyttää kuinka

lausuttu muuttuu todeksi
huolettomat
vaietut asiat
ne ovat sinun
kuten minäkin

16.11.2011

Kenraali saapuu käskynjakoon

Kenraali herää myöhään
napittaa henkselit
pala suklaata
manttelin päälle
puolikas kahvi
kuljettaja avaa oven autossa on lämmin
Kenraali yrittää lukea
raportin lauseet muodostavat kirjaimia
hän sulkee silmänsä
melkein torkahtaa
vain veri vie historiaa eteenpäin
bunkkerin pihalla
silmät särmistyvät
vain veri vie historiaa eteenpäin

20.10.2011

Kolmas tie

Spede Pasasen Suomi
Muammar Gaddafin Libya
suuria visioita ja kauniita naisia
molemmilla riitti pokkaa ja sutjauksia
historia ei kuitenkaan tiedä näiden kahden diktaattorin
olleen veriveljiä
Noin Seitsemän Veljestä
oli Gaddafin suosikki raina
humoristina hän ymmärsi viihteen päälle
ei muuten nyrkkeilyä olisi kielletty liian väkivaltaisena
mutta Pasasen kaaduttua golf-kentälle ilman tunnustuksia
Eversti päätti lähteä saappaat jalassa

12.10.2011

Elämäni myöhemmät vaiheet

---aikoinaan....
Uhrasimme joskus juureksia
tyttöystäväni oli vegaani
sellainen saatanan palvoja joka ei voinut syödä
kuin kuumaa kiljua
Olisin hänetkin kyllä vaihtanut hamppukassiin kaupungilla
lopulta tylsistyin tyhjien pulllojen kilinään
siirryin kolinaan
Leikkasin hiukset ja menin oikeisiin töihin

....sittemmin----
Heräsin kiinalaisen vierestä
koiran ja puolikkaan lapsen kanssa

7.10.2011

Muuten olen sitä mieltä, että Suomen siirtomaavalta on tuhottava

Dandyt ovat neitejä
kukka on pähkinää tärkeämpi
uskottavuus riisutaan pukiessa pikkutakin lisäksi farkut
casual ei tarkoita maaseutua
tyylistä kun puhutaan
kannattaa kuunnella herraa
jonka mielestä laardi ei ole arvonimi

Kolmas huvilatie

Älä urputa
Haluut sä olla koira vai koiranruokaa?
tässä kaupunginosassa kusetamme me
Kusetamme
niin rankasti
että raavaista miehestäkin tulee
litsarinarttuja

5.10.2011

Bemarin sijaan sukkapuikot

Partiopojat valtasivat kerran mattolaiturin
nyt saarta uhkaavat puskutraktorit
uimarantaa kaavoitus,
mutta
kuka muka suojelisi aluetta paremmin
kuin miehet jotka saivat silloin, niin daijuun
niin daijuun että
heistä tuli isänmaan sankareita?

4.10.2011

Ruudun takaa

Kerroit että olet kadonnut
niin lähellä,
löytäisin kyllä jos etsisin
jossain tuolla lasin takana
katoat ihmisumuun

29.9.2011

Isot miehet, pienet pyssyt

Mies haluaa aina mauserin
onhan onnellisuus lämmin ase
ja aseiden käyttö
rajaa pojat miehistä

Tuumillakaan ole niin väliä
kun nainen on tuttu eikä salainen,
ilman metsästyksen huumaa

Kevätsiivous

Löysin tänään
kymmenen pientä purkkia täynnä onnellisuutta
puolihuolimattomasti piilotettuna
 kellarin nurkkaan
sisältö oli kuitenkin ruvennut käymään
se haisi kitkerälle tiedolle
täytti taloni huonolla ololla

27.9.2011

Paluu mantereelle

sain tyttöystävältäni diapeteksen
kukaan ei uskonut vaikka itse olin varma
siksi en saanut edes pestiä aaveilaivaan
päätin lukkiutua majakkaan
harhaanjohtamaan aarrelaivoja karille
haaksirikkoutuneen miehistön kieli oli käsittämätöntä
jotain ne mölisivät ja osoittelivat kuin neekerit Conan-tarinoissa
itsekin olen barbaari: juon viskini väärästä lasista jäiden kera
kaipaan kyllä kuistia,
riippumattoa sekä iltapäiväkahveja

23.9.2011

Lähtisitkö kanssani rannalle?

Oi kyllä!
Se olisi hartain toiveeni
siitä huolimatta
kiertelen taloasi
lähetän ruusuja,
jäätelöpaketteja
jotka sulavat kuin sydämeni

13.9.2011

Viherkuningatar

kitkerillä sanoilla täytetyt
kuuratun koivun makean mahlaiset huulet
kirsikkaposket
kesäsilmät,
sateen jälkeinen usva
Timotein häivähdys hiuksissa
huumaava kuin,
tiivistetty, talteen poimittu keskikesän apilaniitty
Olisinpa puutarhasi syreeni,
istuisit varjossani

9.9.2011

Kuusenkerkkäsiirappia

tuo tyttö on jo valmis tappaja,
Lapsuudenystävä, unelmoi liikaa
minusta
lisää sokeria sisaret, ja siirappia
haluan elämästäni makean kevään
sekä tuon söpön tytön minihameessa
joka ei pyytele koko ajan anteeksi

1.9.2011

Kosken kesyttäjä

Istuin kosken rannalla, pehmeällä ruohikolla puiden varjossa. Veden pinta kimalteli auringossa kauniina ja lämpimänä kuin neidon hymy. Kauempana vaahtoava vesi pyöritti joutilasta vesimyllyä, joka muistutti ajasta, jolloin koski oli ollut vielä voimissaan eikä nykyisen kaltainen puro.

Otin Lucky Strike -askin ja sytytin savukkeen. Katsoin kuinka savuvana haihtui hitaasti raittiiseen ilmaan. En ollut nähnyt Emmareettaa kuukauteen – ehkä niin oli vain hyvä. Ei meillä ollut mitään yhteistä. Yhdessä asuminen taloudellinen ratkaisu, ei romanttinen. Jotenkin kaikki vain karkasi käsistä.

Kuulin hiljaista laulua. Käänsin katseeni myllylle ja näin keltaiseen kesämekkoon pukeutuneen tytön. Aurinko paistoi myllyn takaa, joten en nähnyt oliko hän hyvänäköinen. Tyttö istui ruohikolla myllyn edessä ja hyräili Meiran laulua, kuitenkin lopettaen huomatessaan minut. Hän nousi ylös ja lähti kävelemään minua kohti.

Tyttö seisoi edessäni ja tuijotti minua. Hän oli todella vaalea ja pitkä, ehkä jopa minua pidempi. Kevätperhosten värisen mekon helma ulottui nilkkoihin, paljastaen sileät varpaat. Suorat hiukset valuivat pitkälle selkään, mutta kiinnitin huomiota ennen kaikkea hänen silmiinsä. Ne olivat luonnottoman vaaleat ja vailla pupilleja, ilman niitä hän olisi voinut olla Image-lehden kannessa. Tyttön tuijotus oli niin jäätävää ettei hän voinut olla sokea.

”Moi?”
”Hei”, tytön ääni värisi kuin kylmässä. Olin hetken sanomatta mitään kunnes jatkoin.
”Kuka sinä olet?”
”Sitriina Koski. Viihdytkö sinä täällä?”
”Täällä? Ai koskella? Kyllä, käyn täällä aina kesäisin.”
”Olen huomannut”, Sitriinan tyhjä tuijotus alkoi ärsyttää minua.
”Ai. Istukaa toki alas.”
”Kiitos. Minäkin olen täällä melko usein.”

Hiljaisuus. Sytytin uuden tupakan. Kieltämättä Sitriina oli kaunis, vaikka olikin erikoisen näköinen.

”Mitä sinä teet?”
”Minäkö? En mitään erityistä, vaeltelen täällä ja uin.”
”Samoin, tosin syksyllä palaan taas yliopistoon.”
”Ah, yliopisto. Minäkin olin siellä kerran. Minusta piti tulla professori.”
”Olit? Jätit kesken?”
”Niin, tavallaan.”
”Minusta piti tulla kääntäjä mutta päädyinkin lukemaan käytännöllistä filosofiaa. Mitä tarkoitat että tavallaan jätit kesken?”
”Niin. Tavallaan”, Sitriina hymyili niin että etuhampaat näkyivät.

Opiskelu oli selkeästi huono puheenaihe. Iltakin alkoi viilentyä auringon mentyä pilvien taakse.

”Minun täytyy varmaan lähteä. Pitää tehdä ruokaa ja muuta.”
”Ei se mitään. Näemme täällä taas huomenna.”
”Huomenna? No jos luoja suo.”

Kotona en kuitenkaan jaksanut tehdä ruokaa, vaan kaadoin itselleni lasillisen rommikolaa. Tarkoitukseni oli seuraavana päivänä mennä pelaamaan koripalloa, mutta Sitriina vaivasi mieltäni. Tunsin outoa vetoa tuota koskella tapaamaani neitoa kohtaan.

En ollut kauhean yllättynyt, kun löysin itseni koripallokentän sijaan kosken rannalta. Kaskaat sirittivät ja keskikesän aurinko antoi parastaan. Nojasin puunrunkoa vasten ja etsin katseellani Sitriinaa. Pian näinkin tämän tulevan myllyltä. Hän istuutui viereeni. Keskustelimme aamuyöhön asti.

Niin kului kuukauden päivät. Heräsin, söin aamiaista ja menin koskelle. Päivä päivältä Sitriina muuttui avoimemmaksi ja ujous karisi pian lopullisesti. Hän nauroi ja laski leikkiä, mutta opiskeluistaan tai menneisyydestään hän ei kertonut mitään. Vaikka hänen hiuksensa olivat aina hivenen kosteat, en saanut häntä lähtemään uimaan, vaikka kuinka yritin suostutella. Kesän lopussa huomasin rakastuneeni tuohon vettä pelkäävään söpöön tyttöön.

Kesän viimeinen päivä. Auringonsäteet olivat kuin entisen rakastajattareni hymy, niin kauniita mutta vailla todellista lämpöä. Istuin tavallisella paikallani toivoen ettei tämä koskaan päättyisi. Näin Sitriinan ja kävelin vastaan syleilläkseni, mutta Sitriina tyrkkäsi minut pois.

”Kävellään rantaa pitkin niin kerron sinulle totuuden”, hän sanoi.
”Mitä tarkoitat?”

Sitriina ei vastannut, vaan alkoi laulaa. Hän lauloi kauneimmalla äänellään maailman kauneimman laulun. Laulu täynnä surua, rakkautta ja epätoivoa. Laulu täydellisestä miehestä ja tämän petoksesta. Laulun, joka sai minut rakastamaan tuota olentoa kiihkeämmin kuin ketään muuta, mutta tuntemaan samalla suunnatonta surua Sitriinan puolesta.

”Minä olen rusalka. Minä hukutan ihmisiä. Luontoni tahtoi hukuttaa sinutkin, mutta jostain syystä päätin toisin. Toivoin että rakkaus murtaisi kirouksen, mutta olin väärässä.”

En tiennyt mitä sanoa. Rusalka. Taruolento.

"Olen pahoillani. Minä olen viaton kiroukseeni. Minua rangaistaan toisen synneistä."

Olin pakahtua ylitunteeseen. Olin täysin voimaton ja vain toivoin että voisin hyvittää Sitriinalle kaiken.

”Olen pahoillani. Sinäkin olet viaton tähän kaikkeen mutta minä en voi lähteä koskelta mutta rakastan sinua. Se on liikaa.”

Viaton, minäkö? Jos hän vain tietäisi, mutta ehkä tavallaan jokainen on viaton. Sitriina puhui, mutten kuullut enää sanoja. Sitten hän hyökkäsi kimppuuni.

Rusalka tarttui rinnuksiini ja paiskasi minut veteen. Sitriina oli vahvempi kuin hento ulkokuori antoi olettaa ja sai työnnettyä pääni veden alle. Yritin taistella vastaan, mutta väkinäisesti. Olin aivan transsissa. Tuijotin veden läpi Sitriinan kasvoja, odotin hänen kasvojensa muuttuneen vihan vääristämiksi mutta ei, hän oli kuin marmoria. Sitten ilma loppui keuhkoistani. Veden haukkominen herätti alkukantaisen pedon ja aloin vääntelehtiä irti Sitriinan otteesta, mutta tuloksetta. Rintani oli tulessa ja tajuntani alkoi hämärtyä. Sitriina painoi päänsä veden alle ja suuteli minua.


Miehen ruumis ajelehti alavirtaan. Nainen kömpi koskesta rannalle. Hän vapisi ja tunnusteli hiuksiaan, jotka olivatkin täysin kuivat. Nainen vavahti ja ojentautu takaisin veden äärelle ja katsomaan kuvajaistaan, joka kimalteli vedenpinnalla. Kolhojen, persikanväristen kasvojen keskeltä mantelin muotoiset, siniset silmät katsoivat takaisin. Hän parkaisi ja puhkesi itkuun.


****

Tämä oli Risingshadow kesäprojekti tekstini. Olen lopputulokseen melko tyytyväinen vaikka ongelmia oli aikalailla. Pyörittelin eri otsikoita koko elokuun saamatta mistään ideaa kunnes kaksi päivää ennen kuun loppua sain idean luettua Noiturin. Kaksi päivää pohdin tarinan kulkua ja hioin ideaa josta muodostui lopulta kaksi eri tarinaa, jatkoa saattaa siis tulla.

Kun tarina oli pyöritellyt pari päivää päässä se käytännössä kirjoitti itse itsensä. Perinteiseen tapaan aloitin kirjoittamisen kaksi tuntia ennen ajan loppumista ja julkaisin tarinan 23:59. Oikolukua ja hiomista tosin jatketiin salaa seuraavana päivänä.

Tarinan piti olla alunperin laajempi, hiotumpi ja yksityiskohtaisempi. Kirjoittaessa tajusin kolmen sivun olevan rodella lyhyt maksimipituus eikä kahdessa tunnissa hirveästi ehdi kirjoittaakaan. Olosuhteisiin nähden kaikki meni kuitenkin hyvin vaikka kokonaisuus ei toteutunut aiotulla tavalla.

Wikipedia artikkelin lukemin Rusalkoista voi avata muutamia yksityiskohtia.

29.8.2011

Odotus palkitaan ruhtinaallisesti

Odotus palkitaan ruhtinaallisesti

Tulisin mielelläni
mutten saa olla helppo
ehkä voisit olla vähän kauniimpi
tai täyttää jonkun kriteerin
niin olisin aloitekykyinen

fökit

fökit

Kreisikesä on ohi
siirretty viikko eteenpäin
Turbotalvi tulee
fökit

24.8.2011

Hyvää unta

Hyvää unta

kävelimme sylikkäin
kirsikoiden katveessa
olitko se sittenkään sinä
lempeän unohduksen viitan alla
oli hän vaikka puhuin sinulle
muistelin nojaavan halauksen lämpöä

5.8.2011

Hyviä yhdistelmiä

Hyviä yhdistelmiä

Sikarit ja sade
sade ja sikarit
savu, sikarit sekä sade
syanidi, sikarit, savu sekä sade

märkänä lumous haihtuu savuna ilmaan

13.7.2011

Haasta minut

Voi sitä paperin määrää
Jos kirjoittaisin teille kaikille
meidän piti pysyä
ystävinä
vihamiehinä
ei tavata enää koskaan
hitaasti eriytyä

pah,
maalaan viestini tuomiokirkon seinään

5.7.2011

Sade

Mies katseli taivaanrantaa. Ikkunalasi oli läpikuultavan kirkas ja pienet vesipisarat iskeytyivät vanhan vuoristoradan tasaisuudella sen pintaan ja valuen hitaasti alas. Sade peittäisi alleen koko kaupungin. Puistot, kiertoliikenne-ympyrät sekä moottoritiet.

Mies hymyili. Jokaisesta myydystä sateenvarjosta hän tienasi puolitoista dollaria, se oli paljon rahaa. Lisäksi hän sai osansa kumisaappaiden ja sydvestien myynnistä. Sade oli kerrassaan ihanaa, eikä näin kovalla myrskyllä yksityisetsivät tai poliisit jaksaisi etsiä matkalaukkuun paloiteltua juutalaisrakastajattaren ruumista kovin pitkään.

4.7.2011

तीन

तीन

Täydellinen pysähtyminen
Ying
Yang
Freud löysi mielen kolme osaa
ikuisesti liikkessä
kolme
ei staattinen
kahden tasapaino

7.6.2011

Vasen rinta

Vasen rinta

Olin vähällä pakahtua
Luulin
kuvittelin
leijuin hetkessä
maailman kaunein nainen oli leikannut vasemman rintansa
eikä toiseksi kaunein lähettänyt
syntymäpäiväkorttia

29.4.2011

Me olimme Mel Gibsoneita

Me olimme Mel Gibsoneita

Olimme aina valmiita kuolemaan
Ristillä, elämään ihmisyyden velvollisuuksien mukaan
kestämään kaiken
pettämättä elämää
Me olimme Mel Gibsoneita
girin juovuttamia näyttelijöitä
jotka elähtyivät ja elostelivat
elämisen sijaan
Olimme vain
Mel Gibsoneita

21.4.2011

Erään ajan loppu

19. huhtikuuta Fidel Castro luopui Kuuban kommunistisen puolueen pääsihteeri virasta. Kuuban matkalle alkaa tulla hivenen kiire.

Tänään nostan maljan Fidelin kunniaksi ja punaisen paronin muistolle. Tänään on tavallista enemmän syitä juhlia.

20.4.2011

Vaaleista

Minä olen aina jostain syystä suosinut tummatukkaisia naisia. Vaaleiden naisten on niin paljon vaikeampaa näyttää kauniilta. Pitäisi olla pitkä ja korkea sekä omata sellaista ranskalaista charmia.

Tämä riittäköön naisista tältä erää.

Vaalien alla huomasin ettei puoluekentällä ollut minulle maalivahtia. Kukaan ei ajanut minun asiaani eli minua eli yksilöä. Tarjolla oli vain yhteistä hyvää ja etujärjestöjä. Individualisteille on vain kokoomus kun LKP lakkasi olemasta, mutta suurin osa heistä voi niin hyvin etteivät hekään ole nykyistä "hyvinvointivaltiota" poistamassa. Rydmanin johtamat kokoomusnuoret siihen taas olisivat valmiita, pakkoruotsista alkaen.

Ikävä kyllä nuoriso on jakautunut niihin jotka ovat kiinnostuneet itsestään vain materialistisessa mielessä ja niihin jotka nostavat pahvikuvia ihmisen yläpuolelle. Yksilön vapaus elää elämäänsä kuinka haluaa on poikkeus ei vakio, yhteisöllisyys on tärkein ja yhteiskunnan pitää säätää rajoja vapauksien sijaan. Populistisuuteen perustuvassa järjestelmässä yksilö kuitenkin väistämättä häviää.

V

6.4.2011

Paussi

On Helsinki-sää ja vauhti on hurja. Kirjoittaminen tauolla. Kahvila ja liiketoiminta päällä.

13.3.2011

Pihavalo sammuu

Upposin hankeen
vain kävelläkseni pidemmän matkan
tyttö istuu hangessa
puhuu puhelimeen

kävelen ohi
minulla on nälkä
maassa hajonnut 12pack
tyttö istuu edelleen hangessa
minulla on nälkä
käärin sätkän
tyttö puhuu edelleen puhelimeen
sytytän sätkän
annan tulta sen tupakkaan
Pihavalo sammuu

10.3.2011

4.2.2011

Hifisti

Hifisti

hän kelaa menneisyyden kelanauhaa
tuo binäärisilmäinen
Digiajan Robin Hood
hän ei välitä analogioista
kasittiasema raksuu mutta kovalevy on formatoitu
rewind forward rewind