24.12.2018

Terassilla

kaksi menneisyyttä sulautui yhdeksi
nykyisyyden jatkeeksi
niin jyrkästi se murskaa hetkeni
ranskalainen huuto katkoo tärykalvoja
nykyhetki astuu taaksepäin
korvat ja todellisuus on riivaattu

22.12.2018

Siperia-Kolyma Express

Venäläiset keskioluet
ovat käytettävissä
oluen datan analysoineet
Yhdysvaltain ja muiden potentiaalisten vihollisvaltoiden
asiantuntijat
Tulviva
nopea nouseva vaahto
humalat haarp & Koremlu
haastava sää

7.12.2018

Otitko omat jauhelihat mukaan?

Treffit olivat jo romahtamassa
kun
sain sanotuksi
sen mitä todella haluaisin olla tekemässä,
sohvalla istuskelun sijaan
tiskaamassa ja tyhjentämässä astianpesukonetta astioista
ja kun sanon astianpesukone
tarkoitan
sinua
olette kaunis ja mukava
kuin leivänpaahdin
ja kun puhun tyhjentämisestä
tarkoitan
siis tyhjentää "teidät" seksihaluista
ja tiskaamisella
tarkoitan,
jos ymmärrätte, mitä tarkoitan
kun puhun kodinkoneista
ja kodin hoidosta
yritän olla vaikuttamatta
liian varovaiselta
sillä se varovaisuus
johtuu vain sielun haavoista
jotka vain sinä voit parantaa
sulattaa sydämeni jään kuin keittion pöydälle
yön yli jääneen voirasian

29.11.2018

Elin ja tarvike

Meistä ei ollut alkoholisteiksi
kun lopulta saimme pimeän pullon
myimme sen hagiksessa spugeille voitolla

Ei meistä ollut liikemiehiksikään
kun lopulta jotain liikevoittoa tuli
niin kaikki meni viinaan
mikä meni vikaan?

28.11.2018

Anna vettä hukkuneille

Tämä on alunperin kirjoitettu yhteistyössä Vehka Hakosen kanssa joskus vuonna 2008 tai niillä main.

Anna vettä hukkuneille

Kun olin lapsi, minulla oli tapana hiipiä autotalliin katsomaan nurkassa nököttävää samovaaria. Vanhemmat väittivät, että se oli kuulunut isoäidilleni, mutta itse uskoin, että se oli ryöstetty keisariperheeltä - niin kauniisti sen hopeanhohtoinen pinta kiilsi. Samovaari näytti epätodelliselta autotallin pölyisessä hämärässä - yksinäiseltä ja hylätyltä.

Silloin tapanani oli myös viettää koko talvi kesämökillä. Naarasin idyllisestä metsälammesta aina öisin muiden nukkuessa naapureiden kuolleita lemmikki-eläimiä. Lähinnä kaneja ja mäykoiria joita rotwailerimme oli hihnasta karattuaan käynyt tappanut. En ajatellut sitä juurikaan, se oli vain harratus.

Muistan yhä, kuinka kuunvalo peilautui niiden lasittuneista katseista. En jaksanut haudata niitä - heitin jokaisen vain hellästi takaisin järveen, sellaiseen pieneen poukamaan jossa kukaan ei koskaan uinut. En minä sentään uudestaan halunnut samaa yksilöä naarata - se olisi ollut liian makaaberia.

Se kaikki kuitenkin loppui äkisti kun kuukautiseni alkoivat. En pystynyt siihen enää. Koko ajatus oksetti minua, ja minähän oksensin. Joka kuun kolmantena torstaina siihen autotallin samovaariin. Siitä jäi jälki.

Oksentaminen tuntui hetkittäin sovitusteolta, joltakin, jolla maksoin vanhoja naarausvelkoja. Vanhempani eivät sitä ymmärtäneet, ja lopulta, eräänä kohtalokkaana toukokuun sunnuntaina, he passittivat minut psykiatrille. Itkin, joskaan en fyysisesti, astuessani sisään siitä ovesta, jonka karmit tuntuivat liian kapeilta, aivan kuin olisivat aikoneet lysähtää niskaani.

Sisällä kyyneleet kääntyivät itseeni ja käänsin ne pois, selviäisin tästä. Psykiatri oli mies jonka silmäkulmassa oli pieni sininen kyynel. Se oli tatuoitu ja sai minut pelkäämään. Joka kerralla enemmän. Päätin sammuttaa itseni kuin television.

En vain löytänyt virtanappulaa. Hain ja hain, kunnes lopulta päätin hukuttaa suruni vaaleanpunaiseen shampanjaan, jota myytiin kulmakioskeissa. Sitä vain täytyi juoda kammottavia määriä, ja kerta kerralta tulin surullisemmaksi, kun tajuntani loittoni siitä, mitä joskus olin ollut, mutta en enää koskaan olisi.

Asiaa ei myöskään helpottanut se että, kuukautiseni eivät näyttäneet loppumisen merkkejä. Se ajoi minut lopullisesti henkiseen pakoputkeen, aloin lukea psykologiaa. Halusin löytää vian ja korjata sen.

Lopulta löysinkin. Vika olin minä itse.

Olin purkkiananas, lilluin omassa liemessäni.

20.11.2018

Muistatko miten oltiin

Vietämme filmirullalisen pituisen hetken perheenä seepiassa.
 Kunnes katoamma harmaaseen ammeeseen missä räpiköimme. En saa hengeä. Hukutan sinua.
Ylpeänä kannan sinut läpi universumin ja lopulta olemme yksi¨
Nostamme toisemme pystyyn universumin tomusta
Hiekasta hahmohja hahmoista rakkautta.
Olen aina kanssasi. Anna minun vain olla vapaa.
Te ja muut olette yhtä.

Antiikin kreikan Helena
Jonka nimeä ei lausuta turhaan
ja vain pyynnöstä
saapuu
Kertoi mistä oikeasti on kyse
Kivitemppelin sydämessä
Puristat maailmaa sisintäsi vasten ja olet
Olet

Silmissäsi kyyneleet
Onko tämä ainoa keino
Nyökkkään
Kypärä päähän ja auto tuleen

En ole ilman sinua
Mutta olen sinun kanssasi yksin
Kaikkien kanssa
Ja sinun kanssasi vielä joskus yksin
Se riittää minulle
sillä yksin olen kaksin
mutta turvassa voin olla yksin sekä kaksin

ajan hampaan läpi pidätät naurua
Sitä joka aina ikuisuuden läpi rikkoontuu ja tuo sinut kasaan
Sitä naurua millä sfinksi heräsi eloon

Viimeinen hidas soi
osaat valssin askeleet yksin
Yksin astelet
yksi kaks (jalka)
yksi kaksi (jalka)
 jos nämä pienet onnen hetket
jaksaa kantaa läpi elämän
se on siinä
se työhuone
kellari
kirjoitsuhuone
salaiseurankokoontuminen
mietimme tulevaisuudessa omaa lapsuuttamme
Kuin koira
Kuussa
Kaiken jälkeen
Yksin ammuttuna avaruuteen
kiertää kiertoradalla  Painoton tila ja koira K,
Laika ja Jambo

Kiidämme kauas kuin M a numminen
ruja
neuvostotallinnasta
tarinat piipusta
kaikkia ei kerrota
eri kokemukset yhdistävät

rakkaimman kanssa kun on kokenut kaiken
säilöö sen jokaiseen hetkeen. johon ei

7.11.2018

Tession kylmä kyyti

Olenko jo haudannut valveilla olon
olenko jo häivähdys, hauras
Korkkeuksissa huuta
vain tuuli
silmät tummat sekä tuo
tuo kylmä puhuri
puree italialaisen villan läpi kuin holkeri
onpa tuulella hirmuhampaat
tuo kylmyys mitä se kantaa leuoissaan
aina marraskuussa harmaalta mereltä noustessaan


5.11.2018

...käytöksestä ja käytettävyydestä

Kolmetoista korkkimiestä
Istuu saimaan rannalla
satu tai paranna
esnimmäiset menevät aina
jaloimmat ja komeimmat pullat
kursailemattomat
Katkenneidein keihäiden miehet
keräävät
lippunsa
aina uudelleen
blood and brimstone
kovennetaan panoksia
kaivetaan ydinpommi
jalkapallokentän alle
eikä tuon huudon ja tulen ja liekin
tuhon ja pimeyden
keskellä ole muuta pistävää kuin
ohikiitävä kysymys
että jos niin
niin miksi sitten
täydellinen ase
on aina lopulta hävinneellä puolella?

30.10.2018

Tulosilta

Olen aina valmis
tulemaan
läksytetyksi
vaikka olenkin
kantkirjamaanikko
tahdon vain
panokseni,
kulunkit
voittosumasta

28.10.2018

Toivoa on vielä...

Jos ei tänään
Niin silloin
Joku yö
Eikä se niin tarkkaa ole,
sydämeni suurin toive
ei koskaan ole ollut muuta
kuin saada edes yksi kokonainen
päivä

10.10.2018

Kuningasintialainen hyökkäys

Nyt kun olen antanut
viimeinen haastattelun lehdistölle
siitä mitä todella tunnen
kaikki on edelleen vain ajan
ja asemapelin kysymys
muutamalla hyvällä avauksella kuka vain selviää
alkupelistä
itse aloin ottaa etäisyyttä ja ratkaisuja
jotka edistivät tulevaisuutta edes hieman
Ei pian enää katsonut yksittäisiä nappuloita
tai vuoroja
haraa pitää olla
mutta keskustaa voidana hallita myös ulkopuolelta
miksi vaihtaa vain vaihtamisen ilosta
kun sen sijaan
voi rakentaa yhä parempaa ansaa
täydellinen ansa on jo viritetty
astuit siihen jo vuosia sitten

7.9.2018

börn out

Elitismi stoalaisuus ei ole niinkään
amista kuin                  henkistä itseriittoisuutta joak
                   toimittaaa sopeutumattomat mielettömän kirjoihin

16.8.2018

Soittopyyntö

Jätän söittöpyynnön
Kello on jotain kello viis yöllä
"Moi"
-
on niin pimeää
even the greatest star discovers them in the looking glass
en näe katsoa
tiedän vain
fyysisesti olemme kaikki ovat aina yksin
edessä aina
nälkä
kuolema
kylmyys

9.8.2018

Kuusi tuntia makuuhuoneessa

Makaat sikiöasennossa sängyllä
Näytät vieraalta Sandmanin hahmolta
Silitän selkääsi
näen sotkeentuneet hiukset
viiltojäljet
rasvoittuneet kasvot
Kaiken sen mitä mitä silmät eivät välitä aivoille asti
Pidätkö itseäsi yhtä paljon kuin minä?
kuin huonosta filmistä
Täällä on aina niin epätodellista
Olet heroiinia
Minä sinun harhakuvasi

5.8.2018

...Viherhuoneessa jota ei koskaan saatu valmiiksi

se tunne kun suutelit ensimmäistä kertaa
syntyi jälkikäteen
seuraavan viiden vuoden ajan
tapasimme joka maanantai
joka kerta eri tytön kera
Kunnes muutimme erillemme
ja löysin unelmienin naisen
menneisyydestä

Vaikka tykkäsinkin Dumaasta
Romantiikkaan kuuluu
Pimeämpi koston ja mustasukkaisuuden puoli
romanttisissa suhteissa
ei ole tilaa rakkaudelle
vaikka nainen olisi floristi
miehen selässä kranaatinsirpale

Kyllähän katkerot ovat happamia
Mutta ne ovat niin tyylikäs tapa humaltua
olen kulinaristi
en siksi viitsi humaltua
vaikka kaipaankin krapula aamun selkeyttä
maailma oli seesteisimmillään
kun tapasin teidät
ilman tulevaisuuden painolastia

26.7.2018

Semper fi

titaanisormillani
Kytken päälle
empatian kentät
rikon idle looppin
otan yhteyden
näihin Gomorran asukkaisiin
missä kaasut mädättävät rasvan, sisäelimet
sellaiset liekit
ettei tulennielijäkään niitä kestä
esitän
latentit pahoittelut
yritän viestiä jotain mitä en ymmärrä tuohon mielettömään vakioon
sähkösilmäni tallentavat kaiken
eikä se ole
yksityisyyden rikkomista vaan dokumentaatiota
vaikka todistajaksi en kelpaa
olen akkreditoitu todiste
enempää en voi
kierrokseni jatkuu vielä vuosituhannen

18.4.2018

Karjalanpiirakkaa ja kylmää kahvia

Tarvitseeko
Tälläistä tupakkataukoa
edes kuvittaa
vai ovatko jo tämänkaltaiset
isiemme savotat
Tuntematonta korpimaata

Päärynät


Kaikista
ystävistäni
sinä olet aiheuttanut
eniten kipua
tuskaa
minussa
ja vain siksi
että olen itsepäinen kuin husky
ja rakastan sinua
niin paljon
että elän jo omassa maailmassani
enkä enää tiedä mikä on parhaakseni
ennakkoodotukseni eivät kohtaa mitään todellisuuksia
haaveilen mykän tytön nauravan,
odotan, sitä päivää
muut ovat jo kuolleet
enään me kaksi, vanhoina ja vapaina
ehkä meillä silloin on aikaa toisillemme
antaisiko se tämän tunteiden pelin anteeksi?

12.4.2018

Keittiön pöytä teki minusta alkoholistin

Antakaa kun selitän
Katsokaas
Alunperin minulla ei ollut varaa pöytään
Eikä lattialla dokaaminen ollut minun juttuni
Mutta kohtalo oli valppaana varalleni
suhdanteet kääntyivät
indeksillä sain keittiööni puupöydän
ja siihen kolahtaa
niin osuvasti lasi ja
pullonpohja

5.3.2018

Telepaatin tytär


En tarvitse liinaa
Sydämeni on silti rikkoutunut
Tsernobyl

Kuulen ajatukset
Näen silmien taakse
Mustikkapiirakan sisään kasvaa kivi

Jäähän minulle ovet,
Niistä voin kulkea Morrisonin kanssa
Silmät suljettuina

Enemmän makua, vähemmän sokeria

kun menneen elämän parhaat
 hetket
ovat viipyilleet
ja kasaantuneet
niin paljon yhdelle
oikealle väärässä paikassa
Ei voi kuin miettiä
jos löytäisi sisäisen lapsensa
mutta se lapsen kivitetty ruumis
makaa edelleen siellä ala-asteen pihalla