6.5.2007

Ekologiaa

Loppujen lopuksi on vähän liian ekoistista puhua täällä aina vain itsestään. Joten kysyin itseltäni: "Kuinka voisin sekoittaa muita ihmisiä tänne?" Vastaus on pinkki puhelin, ei siis banaanipuhelin, eikä myöskään pinkit näppäimet.

Söin äsken ananasta, mutta juju on siinä jostain syystä uutta puhelinta seuraa uusi liittymä vaikka numero säilyy. Kuitenkaan tekstiviestit eivät säily. Luonnollisesti ne ovat olleet osatekijöitä erinäisissä runoissa ja inspiraation lähde joten laitan tänne niistä muutamia satunnaisesti valittuja.

Aloitan kaikkein vanhimmalla viestillä, vastaanotettu 22:45:08: 27.04.2005, juuri kun olin menossa nukkumaan.

"Rise and shine Mr. Freeman. Wake up and smell the dust of communism."

Vuotta nuorempi viesti samalta lähettäjältä.

"Ota lohi, ei mee elämä ohi"

Nyt vaihtuu lähettäjä, mutta viesti on paljon selvempi.

"KlaRa vappen! Homo perkele, PYGsy selvänä vaikka vaikka mikä olis."

Nämä kaksi seuraavaa ovat eri lähettäjiltä, mutta aika eroa on vain minuutti. Hieno osoitus murreeroista.

"Avari, kultaseni"

"Litsari"

Tästä minä en tiedä mitään.

"En tiedä mitä teen. Tai luultavasti tiedän, mutta en tunnusta. Kuinka niin? Missä edes on kuuluisa Rööperi?"

Hieman uudempaa mallistoa, ajalta IICON. Puhetta kermälikööristä.

"Naulitse se ristille. Eiku. Uhkaile sitä ristillä."

Ja eteenpäin lähetetty.

"Kermalikööri on perkele!"

Opetus siitä, kuinka yöllä ei pidä lähettää viestejä.

"Kuka upposi kaurapuuroon? Miten tehdään oikeita ihmisiä ja saadaan täysiä tietoja? Selitä hieman"

Tämä jäi ikuiseksi mysteeriksi.

"Minen sitten osta sinulle kaljaa."

Samoilla linjoilla, mutta ymmärrettävämpi.

"En aio ostaa sinulle valkeaa rautahepoa."

Loppuhuipennuksena:

"Mä en oo Frederik."

Epäolennaista, mutta sainpas sentään jotan kirjoitettua. Kirjoittakaa siis tekin pikku tursaat, noita saa vapaasti hyödyntää inspiraation lähteenä.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Murre-ero.