Pyhää kamaa

Mainostatko. Argh.

Puskaradio ilmoitti, että Irtiottoja on loistava sarja. Pääsin mukaan vasta nyt, neljännellä jaksossa ja olen hieman ulkona. Totean kuitenkin että, hyviä hahmoja, vahvoja näyttelijöitä ja tehokas leikkaus. Juonesta en tiedä mitään.

Kuitenkin, mieleeni muistu Lassi & Leevi strippi missä Lassin Isä katsoo televisiota. Räyhää keskimmäisen ruudun siitä kuinka television tunkeilevaisuudesta ja viimeisessa ruudussa päätyy katsomaan televisiota mahdollisimman kaukaa.

Hieman samankaltainen tunne. Irtiottoja tuntuu aivan liian henkilökohtaiselta seurattavaksi. Eikä se johdu, äkkinäisistä leikkauksista tai näyttelijöistä, vaan kokonaisuudesta. Pieniä Julmia tarinoitakin vaikuttaa vuosisadan hauskimmalta sarjakuvalta. Jos Sofi Oksanen saavuttaisi edes murto-ostan Irtiotoista niin hänestäkin tulisi kirjailija.

Argh, yhdistelmä Freukkareuden Kipee-biisiä ja Yksi lensi ylikäenpesän leffaa. Raastavaa mutta, koukuttavaa.