25.2.2015

Lapio

Volvo kehräsi pitkin puutarhalähiön kujia. Käännyn oikealle ja jatkan suoraan kunnes saavun talolle numero 75. Pensasaidan ympäröimä sinisen rappauksen koristama omakotitalo. Ajan hitaasti pihaan ja muistan varoa viemärin ulkokantta. Astun ulos autosta. On sellainen terassin kelmeä ilta. 

Sammutan moottorin mutta jään autoon. Mies astuu pihalle. Hän kävelee auton taakse, avaa ja sulkee takakontin. Sivuovi aukeaa ja mies istuu penkille. Emme sano sanaakaan kun ajan meidät etäämmälle sivistyksestä. Kilometrien taittuessa taittuu myös auringonkehrä. Ajovalomme välkehtivät pimeyteen kätkeytyneiden puiden keskellä. On elokuun loppu eikä yksikään tähti läpäise taivasta yläpuolellamme. 

Nostamme yhteistuumin jätesäkkeihin käärityn ruumiin ulos takakontista. Mies ojentaa minulle lapion. Alamme kaivaa.

Ei kommentteja: