Uutta sisältöä

Tästä lähin julkaisen uutta sisältöä aina keskiviikkoisin ja sunnuntai-iltaisin. Tästä lähin myöskin kaikki tekstit ovat ensisijaisesti runoja. Ne jotka eivät ole runoja ovat skoottereita, joita voidaan myös tarvittaessa ala-indeksoida.

Captain obvious

Tajusin juuri, että on turhaa osoittaa itsestään selvyyksistä. Silläkin ehdolla, että ne ovat ainoata validia tietoa niin en viitsi erikseen otsikoida runoja runoiksi.

Kuvaruno - Talouspolitiikkaa

                       Talouspolitiikkaa
               Varastorakennukset & kasarmit vai
         Tekemisen ilon ylläpito tikapuut kaunistavat
     Täsmällisesti rajat asettuvat jälkeemme teidän eteenne
                    Epäonnistuminen Muistot
                    Tyhjä####Ikkuna####Vain
                    Maata####Mennyt####Niin
                    Menneisyys  Asuinpaikka
                    Turvallisuus[]Steinerin
                    Rauhallisuus[]Toisaalla 

Sähkölamppujen loisteessa

Sähkölamppujen loisteessa

Seisomme nyt
täällä tuomiovuoren huipulla

          videonauha pyörii
Jussit jäivät saamatta, kela lähestyy loppuaan
Yleisö
       Äänestää 
       Jaloillaan

Sähikäisten puutteessa,
yritän sytyttää olutpulloa ja nielaisen pisaran
ohjaajan kyyneliä

Sanoilla leikittelyä.

Ymmärrys

Kun sanot ettet ymmärrä, aliarvioit itseäsi ja yliarvioit minua.
- Khalil Gibran

Tämän opimme ja opetimme asuessamme kesän Helsingissä.

MG42

Heippa

Laitoit uuden runon juuri Tuokiolle. Poistin sen lähempää tarkastelua varten, sillä runo ei vaikuta sisältävän muuta kuin väkivaltaa tai yllytystä siihen ja olevan siten ikärajojemme vastainen. Mietiskelemme tekstiä modeporukalla ja jos se koetaan kuitenkin sopivaksi, kerromme, että saat lähettää runon uudelleen. Varmemmaksi vakuudeksi se on minulla tallessa.

Terveisin, Ella


Niin, että sellaista peliä oli riisissä 20. joulukuuta 2007. Nyt kun sitten tiedustelin kohteliaasti asiasta vastaus oli "Mitä ihmettä horiset". Ei kovin tahdikasta moderointia.

MG42

Jokaisella on saatanansa
minun,
       kukkulalla
vainoaa vielä vuosia

maaksi tulevat
nytkähtelevät nuoret kasvot
Emme enää pelkää vaan tavoittelemme
Askeleen suunta ei enää muuta kohtaloa
vain tulokulmaa
reiän leveyttä

Kukkulalla
Pelastus ja saatana
MG42
Pitkittynyt helvetti päättyy
URAA!

Analogiset tunteeni

Analogiset tunteeni

Olen kukistettu
johdoitta kytketty näihin
                      koneisiin
istutettu kokemaan
hyödyllisyyteni

kaapelit ja hammasrattaat
monimutkaiset jousikoneistot murtuvat!
Sähköisen rakkauden ihmisyydessä
Analogiset tunteeni
museon kasvioon näytille

Sanovat yhdeksi parhaimmaksi runokseni. Kausaliteettisesti tämä oli kenraalimajurin tapaan kirjoitettu viidessä minuutissa. Itseasiassa tässä meni melkein puoli tuntia kuitenkin. Idea oli selkeä ja rytmitys perustui punaiseen komentajaan, mutta viimeisen lauseen keksiminen oli hankalaa. Jotain mikä sitoisi runon yhteen.

Hyvä kokonaisuus tästä lopulta kuitenkin tuli. Scifi on muotia joten päätin hyödyntää sitä. Luonnollisesti kyseessä on omaelämänkerrallinen kertomus siitä, kuinka istun tässä odottamassa spwaw vuoroa. Alunperin piti puhua Digitalisoiduista tunteista, sitten digitaalisista tunteistani mutta kuullessani, että kasvio rimmaa tunteiden kanssa niin digitalisointi ei enää toiminut.

Runo sisältää myös pari viittausta eräisiin elektronista musiikkia soittaviin yhtyeisiin. Käänsin biisien nimiä.

Yhdistäminen on mahdollista

Yhdistäminen on mahdollista

eräänä päivänä google puhui minulle
data oli tulossa muotiin
pitäisi varautua

                            3.5 hehtaaria
        apinoita
sitten kaikki kontaktit käännettiin offline

Rehellisesti sanoen tässä ei ole mitään sisältöä tai järkeä. Lähinnä vain halusin katsoa kuinka paljon saisin kommenttia. Tosin osan lauseista olin miettinyt ennalta ja halusin vain päästä käyttämään niitä jossain. Inspiraation sain siitä kun gmailissa serkkuni avasi yllättäen keskustelun googletalkin välityksellä.

Teraspantterit

"Olen epävakaa persoona. Ja epäluotettava retku. Joten se oli ihan luonnollista että laitoin listan kuntoon." -Listanhoitaja Viljami Virolainen

Niin siinä sitten lopulta kävi. Kesällä istuttiin asematunnelin kahvilassa ja käytiin leivonnainen kerrallaan ruokalistaa läpi. Todettiin että lista ei ole päivittynyt, mutta nyt puhuttiinkin teräspanttereista.

Nyt kuitenkin kaikki toimii. Lisää on tulossa. http://teraspantterit.info/spww2/index.php?osoite=paa/paa.html

Tekstiviestejä, osa 2

Vaihdan ehkä taas kännykkää. Päätin jälleen säästää parhaat viestit ja hieman selittää.

"Mä ammun sut rynnäkkökiväärillä. Ja en mä oo tehnyt mitään ansaitakseni daijuun vetämisen."
-Taisin uhata vetäväni jota kuta daijuun...

"Lähetit sitten neljä tyhjää viestiä. Gotta Love alphabet."
-Tapahtui Ropeconissa lauantai-sunnuntai yönä. Ei muistikuvaa tai tietoa, vain todistusaineisto.

"Ei minulla ole sen numeroa ja Matti sitäpaitsi vakuuttaa että se on liian nuori sinulle... "
-Ropecon! Väärinymmärrys!

"Ostin levyja ja backgammonlaudan. Vedan sua daijuun."
-Niinhän siinä sitten kävi.

"Saako piriä kahviin sotkettuna"
- Öh. Nii'no.

"Terve! Mennäänkö hiihtolomalla tampereelle?" ja jatko: "Tahtovat ostaa hunajaa ja räjäyttää meillä tampereen."
-Näin ei sitten tapahtunutkaan kuin puoliksi.

"Voihan tuon noinkin ilmaista. Näen lähinnä käytännönläheisellä perustelukyvyllä varustetun kritiikin merkityksellisenä."
-Mitääh?

"Päädyin sitten kolmen sepän aukiollae rautahäkkiin ruotsalaisten naurettavaksi."

Kuva kertoo.

Anarkiaa ja kaaosta

Olipa taas jännää. Kaupungilta meni sähköt. En tiedä kuinka pitkäksi aikaa, koska en jaksanut jäädä kylmään vaan lähdin kotiin.

Olin myös hieman pettynyt punkkareihin ja muihin vastaaviin. Kaduilla ei ollut täyttä kaaosta, eikä kukaan hajottanut näyteikkunoita tai luonut kaaosta. Harmi, olisin halunnut uudet stereot. Toista se on siellä isossa maailmassa. Kun siellä menee sähköt vähäänkään pidemmäksi aikaa niin parilta tyypiltä menee myös henki ja kaupoista tuotteet.

Suomalaistenkin pitäisi tajuta, että kyllä sitä pitää vahvemmin reagoida kun se minkä ympärillä kaikki elämä pyörii katoaa hetkeksi. Mutta, ei kansa vain istuu pimeässä kirjastossa lukemassa lehtiä.

Wanhojen tanssit

Joka vuotiseen tapaan tänäkin vuonna tanssittiin wanhat. Tänä vuonna en kuitenkaan enää päässyt osallistumaan, terveydellisten seikkojen vuoksi. Harmi, koska tällä kertaa olin varannut äärimmäisen laadukkaan puvunkin valmiiksi.

Muutama yksityiskohta kuitenkin pisti silmiini tansseja katsellessani. Tai ehkä oikeammin yksityiskohtien puute.

Kuvitelkaa, mies pukeutuneena (vuokra)frakkiin. Älkää kääntäkö vielä katsettanne vielä pois vaikka hihat ovatkin liian pitkät ja kokonaisuus näyttää muodottomalta siirtolohkareelta. Katso tarkkaan ja huomaat ruskeat nahkakengät, taskuliina ja valkeat pellava hansikkaat. Käänsin häpeissäni katseeni.

Tämäkään ei auttanut, sillä huomasin hieroneeni silmiini chiliä tai miestä päällään vaaleanpunainen paita. Vaaleanpunainen kauluspaita vanhojen tansseissa? Ymmärrän, että mitään pukukoodia ei ole määrätty, mutta entäs hyvät tavat ja terve järki?

Silmiinpistävän erilainen nuorikin oli paikalla. Silkkinen solmio ja samaa kangasta taskuliina, hopeinen solmioneula ja pidike, hansikkaat, oxford-kengät (tästä en nyt täysin varma ollut) ja hopeiset kalvosinnapit. Pukukin oli oikean mittainen. Tätä todella arvostin. Hienoa, että joku jaksaa edes yrittää.

Eeppiset taistot 6/41

Raportti eeppisestä taistosta jotka johtivat ylennykseni SS-Sturmscharführeriksi. Myöskin aikaisemmin evätty toisen luokan rautaristi palautettiin.

25.6.1941

Uljaat saksalaiset eliittijoukot kohtasivat hämmästyksekseen kevyttä vastarintaa, nimittäin komppanian verran bt-5:sia ja kaksi raskaampaa T-34 m.41 tankkia.

Vaikka yksi kolmesta SS-joukkueesta olikin aikaisemmissa taisteluissa menettänyt puolet miehistään niin konekiväärien ja kevyiden heitinten tukemana nämä etenivät nopeasti taktisesti edulliseen asemaan.

Vaikka tilanne saattoikin näyttää ulkopuolisen mielestä toivottomalta täytyy ottaa huomioon, että saksalaisten tukena oli neljä SdKfz. 231-mallin panssariautoa. Myöskin onnekkaana sattumana, vastustajan tankkien tukena ei ollut nimeksikään jalkaväkeä.

Loistavalla jalkaväen yhteispelillä ja vastustajan heikkouksia hyödyntämällä saksalaiset saivat pidettyä asemansa vain lähes mitättömillä tappioilla, vain 50 miestä ja yksi panssariauto vastustajan menettäessä 13 tankkia ja 90 miestä.


30.6.1941

Urheat Neuvostokansan sotilaat kohtasivat sateen peittämällä taistelukentällä fasistien eliittijoukot. Waffen-SS:san plutoonat tukenaan kaksi rynnäkkötykkiä saivat lähes pelottoman Neuvostoliittolaisen nostoväen perääntymään. Onneksi urheat konepistoolein varustetut, Siperiassa koulutetut eliittiyksiköt saivat työnnettyä vastustajan takaisin, menettäen tosin kaikki tukena olleet panssariautot.

Tappioista tai tykistötulesta huolimatta naapuriheimot juoksivat metsän siimeksessä varmaan tuhoon yhä uudelleen ja uudelleen. Lopulta kun jäljellä oli enää vain muutamia vajaita ryhmiä molemmat puolet joutuivat miettimään taktiikkaansa uudelleen.

Fasistien muodostelmat olivat hajonneet ja heitinten ammukset loppuneet, mutta edelleen rynnäkkötykki oli metsän keskellä vaanimassa. Ovelasti neuvostojoukot olivat onnistuneet pitämään muodostelmansa ja saaneet vallattua osan tavoitteistaan. Kuitenkin uhkarohkeus koitui toisen T-27 kohtaloksi, jättäen miehet lähes ilman panssaritukea.

Työväen ystävät perääntyivät ja puhdistivat selustansa sinne eksyneistä fasisteista. Natsisiat tekivät kuitenkin ovelan koukkauksen ja kaksi johtoryhmää jäi yllätyshyökkäyksen alle. Tästä huolimatta tappiot olivat kohonneet niin suuriksi, että molemmat puolet joutuivat vetäytymään. Tarkkaa tietoa kaatuneista ei ole.

Olen tajunnut asioita. Minä en ole pätevä strategi. Minä en voita sotia tai opiskelua. En osaa suunnitella pitkiä suunnitelmia. Puolan pystyn valtaamaan, ehkä Ranskankin mutta siinä se. Tämäkin onnistuisi vain ylivoimaisella tekniikalla.

Minä olen taktikkoa. Minä olen erityisen hyvä sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin, tekemään vastahyökkäyksiä, toimimaan intuitiolla ja ennen kaikkea tuomaan miehet hengissä kotiin. Suunnitelmat ovat vain keveitä runkoja, joskus eivät sitäkään.

Toisaalta minulla on ongelma. Minä en koskaan halua voittaa helposti. Minä haluan aina antaa tasoitusta kaikille jos epäilen, että tilanne on epätasainen. Minulle peli on voittoa tärkeämpää vaikka voittoon pyrin.

Asioita jotka ovat kesken, aloitettu tai lopetettava

Half-Life 2 episodit 1, 2 & 3
Portal (check))
Kirjoituskilpailut
Harri Potter ja kuoleman varjelukset (Kesken)
Työnhaku (Feil)
Harrison: Valo (feil)
Planet Terror
Saija (check. feil?)
Tuparit 2
Syntymäpäivä
Bioshock (feil)
Päiväkirja (check)
Ihmiskunnan virallinen jäsenyys
Vuoro Kahjolle
Appariksi
Blogin päivitys

Metroseksuaalit

Kuka kuvassa?

Hirveisiin vaatteisiin ihmiset kyllä pukeutuvat nykyään... Hieman surettaa se, että unohdin mainita suosikkivaatteekseni lahjaksi saamani hopeiset kalvosinnappini. Tosin yllättävän paljon lukijoita metrolla, kun minut sen perusteella jo kolme on tunnistanut.

Yleisön pyynnöstä, toinen kierros

"Kun ei ehdi nukkumaan/ Eikä pysty valvomaan"
-Hector, Lady Jane

Minä olin tänään laittamassa jo pillejä pussiin, mutta päätinkin olla tekemättä sitä. Minulla olisi ollut perustelu. Ostin päiväkirjan. Kannessa lukee: "Shakespeare: La Tragedia Di Macbeth". Sivut ovat tyhjiä. Minä täytän ne. Tänne sitten kirjoitan niitä toisia juttuja.

Tänne ei ole vuoden vaihteen aikana oikein ollut aikaa kirjoittaa. Kuolemaa, nälänhätää, laneja, protua, nainen ynnä muuta vakavaa. Tosin joku random hippi nimeltä Miksu oli kirjoittanut tällaisen ihme jutun joka löytyi suomipelit.comin foorumeilta 07.01.2007. Se selittää jotain.Tai sitten ei.

"Takaisin helvetistä!

Nyt on sellainen rääkki ohitse, ettei mitään rajaa. Joulupäivänä sairaalaan, seuraavana ulos. Sitten päivän päästä mahakipu ja oksentelu alkaa taas takaisin. Siinä sitten katellaan muutama päivä ja kivut ovat mielettömät. Ilmeisesti umpisuolessa on jotain vikaa, joten leikkaukseen vaan (jos nyt kuitenkin katsottaisiin yön yli ja aamulla katsottaisiin uudelleen tilannetta)".

Niinhän siinä, sitten kävi. Umpisuoli oli puhjennut. Sitten sitä maataan loma loppuun Tampereen siellä isossa sairaalassa (lasten & nuorten kirurgisella osastolla-tai jollain). Lääkkeitä tuli tietenkin koko ajan oikein olan takaa, ihan tokkurassa sitä suurimman osan ajasta oli, onneksi. Mitään ei saanut syödä, eikä aluksi edes juoda. Tiputuksella vaan, onneksi sain edes morfiinia.

Puoleentoista viikkoon en ole syönyt, Uudenvuodenpäivänä taksi ajoi Tampereelta Jyväskylään, mutta turhaan, ambulanssiinhan sitä taas jouduttiin. Ja tähän väliin huomautan, että kyllä se Tampereen sairaala oli parempi, täällä potilasvaatteetkin on hommattu ilmeisesti Auswitchista, samaten sängyt.

Tiputus ja muut lääkkeet jatkui, tosin kipu ja oksentelu oli taas palannut ja koeviikko päällä. Eikä ruokaa, muille huoneen potilaille sitä annettiin, marjakiisseleitä, mehukeittoja. Argh! Arvaa vain nousiko vesikielelle, vaikka ei voinut syödä.

Nyt se on kuitenkin ohi. Tänään pääsin pois. Syödä pitää varovasti, seksi tai muuta rankkaa liikuntaa ei saa harrastaa kuukauteen."