Ainakin suomalaisen blogistin elämä. Vai miksi muuten jokainen suomalainen blogi on täynnä valitusta maailmman pahuudesta ja politiikasta. Valitetaan siitä että meitä riistetään, sitten valitetaan siitä kun riisto menee Kiinaan ja työ loppuu täältä. Valitetaan euroviisuvoitoista. Valitetaan Jadesoturista. Lähinnä suosituista pop-ilmioistä.
Eihän sitä valitus ole pahasta. Voi sitä valittaa tai masennella ja sitten vaihtaa tietäviä silmäyksiä. Hyvä vaan tuollainen, mutta ilmeisesti on pakko etsiä tikkuja suurennuslasilla hiuksista ja sahata omaa tai toisen oksaa. Ainoastaan Teknokekolla on ollut jonkinlainen positiivinen ja järjetön asenne maailmaan. No, ehkä pessimistit pelastavat meidät olemalla oikeassa lopulta.
Pessimisti oli loppujen lopuksi oikeassa, mutta optimistillä oli sillä aikaa helvetin hauskaa, kuten sanonta kuuluu.
Tietenkin voisi asioille ehkä tehdäkin jotain (tai sitten ei, aina ei voi voittaa ja tämä ei ole voit vain voittaa tilanne.), eikä vain kaksinaismoralistisesti valittaa tästä valituksesta.
Bah, myyn tukeni eniten tarjoavalle. Itse en liiku.
Tekstit
